viikko 51

MA: Ei ehtinyt tehdä mitään (no tein sentään kuntopiirin)
TI: Ei ehtinyt tehdä mitään
KE: Ei ehtinyt tehdä mitään (no kävin sentään fysioterapiassa)
TO: Tunnin pyöräily, sen jälkeen vaunujen kanssa liikkeelle ja vielä illalla uintia. Hyvin ehti ja jaksoi kaikki tehdä vaikka pyöräilyn jälkeen forerunner 920xt sanoi että palautusaika on 19 tuntia.
Mahtava laite muuten tämä uusi kello. Luulin että ei eroaisi uinnissa mitenkään edeltäjästä, mutta eroa on kuin yöllä ja päivällä. Mahtava. Myös uniseurannat ja aktiivisuudet ovat hyviä. Pyöräilyssäkin paljon kaikkea kivaa. Juoksuunhan tässä on eniten juttuja tullut mutta niitä pääsee kunnolla testaamaan vasta kesällä.
PE: Ei ehtinyt muute kuin kuntopiirin
LA: Parin tunnin pyöräily (ei jaksanut herätä aamulla uimaan).
SU: Ei jaksanut vauvauinnin jälkeen uida ja sen jälkeen oli kiire juosta. Sain juuri ja juuri juostua 4km 10km/h + 4km 10,5km/h + 4km 11km/h + 4km 11,5km/h juoksun matolla. Tässä siitä garminin data. Kyllä minulla ainakin on askel erilainen eri vauhtisessa juoksussa. Kuten mielestäni kuuluukin olla. Ihmeellistä että jotkut väittävät että esimerkiksi askeltiheys olisi vakio. Maakosketus ja askelmäärä muuttuu ihan selvästi juoksussani eri vauhdilla.
DATA

Yhteensä vajaa 8 tuntia urheilua tällä viikolla. Nyt jo ajatukset ensi vuonna. Olen tehnyt itselleni todella hyvän ja toimivan harjoitusohjelman. Minun pitäisi ehtiä tehdä kaikki siinä olevat harjoitukset ja toisekseen sillä pitäisi myös kehitystä tulla. Harjoituksia on 10 viikossa ja yksi totaali lepopäivä. Kovilla sykkeillä mennään kahdesti viikossa ja viikossa on myös kaksi pitkää harjoitusta.

51. viikon ajatelma. Lähes kaikkien liikkumista määrää kello. Jotkut eivät voi harjoitella illalla kovaa tai eivät saa enää unta. Joku taas ei pysty millään urheilla kun kello on vasta vähän. Toiset harjoittelevat itse esimerkiksi tasan tunnin harjoituksen ja neljänsiä taas ohjaa se että tietty jumppatunti alkaa tasan klo 18.00. Joidenkin tavoitteena on suoriutua jostakin kisasta tai matkasta tiettyyn kellon aikaan. Töissä täytyy olla tietty aika ja kello sanelee monesti myös sen milloin aikaisintaan töiden jälkeen voit tehdä harjoituksen. Yhtä kaikki on olemassa myös vielä paljon muita asioita joissa kello näyttelee suurta roolia harjoituksissa. Minä esimerkiksi en voi koskaan aloittaa harjoitusta jos kello ei ole viidellä minuutilla jaollinen. Eli jos hyppään vaikkapa uima-altaaseen 19.31, niin joudun odottamaan neljä minuuttia ennenkuin voin aloittaa harjoituksen. Siinäkin kyllä tähtään lähes aina vartin tarkkuuteen. Noin 90% omista uinneistani esimerkiksi aloitan kun kello on 15min jaollinen. Jotkut uskovat taas että aamukisat eivät heille passaa koskaan. Kesä ja talvi-aikaan siirtyminen saattaa sotkea urheilijan sisäisen kellon tutkimusten mukaan jopa kuukauden ajaksi. Näinollen henkilö tuntee itsensä huomattavasti väsyneemmäksi kuin muulloin. Tämä ei johdukkaan uusimpien tutkimusten mukaan siitä että olisi eri määrä valoa ilmassa tai olisi tottunut menemään nukkumaan tai heräämään johonkin aikaan - vaan se häiriö johtuu siitä että elimistö on tottunut ottamaan vastaan ja kestämään rasitusta tiettyyn aikaan. Kun nyt sitten yhtäkkiä se klo 17 harjoitus tehdäänkin tuntia myöhemmin tai tuntia aikaisemmin, niin elimistöllä kestää kauan reagoida tähän muutokseen. Tosin tätä asiaa on tutkittu vasta vähän. Mutta esimerkiksi osa Norjalaisista hiihtäjistä muuttaa kellojen siirtojen mukana myös harjoitustensa aikoja liukuvasti, jottei elimistölle tulisi yhtäkkiä kovaa shokkia muuttuneesta harjoitusajankohdasta. Ensi kerralla onkin sitten vuorossa jo vuoden viimeinen ajatelma.